Hämeenlinnasta ullakkorakentamisen vapaakaupunki?

Julkaistu 15.06.2018

HämeHACK -kehitysmarathonin kakkoskierroksen voittajaksi valittiin hämeenlinnalaisen arkkitehti Anne Ranta-Eskolan kehitysehdotus ”Hämeenlinna, ullakkorakentamisen vapaakaupunki.” Kehityskilpailun teemana oli ”Uuden ajan asuminen aktiivisessa kaupungissa 2025”, ja siihen osallistui yhteensä neljä tasavahvaa ja toteutuskelpoista kehitysehdotusta.

Tuomareiden äänet jakautuivat hyvin tasaisesti ehdotusten välille ja keskustelut niiden edistämiseksi jatkuvat jokaisen tiimin kanssa. Turenkilainen TehoGreen esitteli kehittämänsä vesistölämpöjärjestelmän, jonka avulla jopa yli puolet esimerkiksi tulevan Engelinrannan asuinalueen tarvitsemasta energiasta olisi mahdollista saada Vanajavedestä. Stellarionin ideana oli virtuaalitodellisuuden avulla rikastettu katutaidetapahtuma ja Asuminen, viihtyminen, yhteisöllisyys –tiimi esitteli nimensä mukaisesti erilaisia ajatuksia viihtyvyyden lisäämiseksi erityisesti rakentamisen ja sen laadun kautta sekä vahvistamalla synergiaa niin eri ikäryhmien kuin julkisen ja yksityisen sektorin välille.

Lisää tilaa olemassa olevaa hyödyntäen

Ranta-Eskolan ehdotuksessa pohditaan, miten kerros- ja pientalojen ullakkotiloja voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

– Olen miettinyt tätä aihetta jo vuosien ajan omien työprojektieni kautta. Inspiraationa toimi sekä asumisen ja rakentamisen nousevat megatrendit kuten ekologisuus, yhteisöllisyys ja automatisoituminen että toisaalta myös keväällä julkaistu Hämeenlinnan kaupungin korkean rakentamisen selvitysraportti, Ranta-Eskola avaa työnsä lähtökohtia.

Esityksen mukaan ullakko- ja lisäkerrosrakentaminen edistäisi olemassa olevien kaupunkirakenteiden tehokkaampaa hyötykäyttöä ja keskustan elävöitymistä uusien asuintilojen ja asukkaiden myötä.

– Näin saataisiin sekä tiivistettyä keskustaa kenenkään mukavuudesta tinkimättä että uutta yhteisöllisempää otetta asumiseen. Uskon monien keskustan taloyhtiöiden innostuvan ullakkorakentamisen mahdollisuuksista.

Tasapuolisesti soveltavia ratkaisuja

Ranta-Eskola harmittelee nykymääräyksiä, joiden mukaan olemassa olevan katon alle ei saa rakentaa lisää asuintilaa, mikäli asemakaavan mukainen rakennusoikeus on jo käytetty.

– Hämeenlinnassa on paljon vanhoja alueita, kuten vaikka Myllymäki, jossa on jo tosi monessa talossa valmiiksi ullakkotilaa hyödynnettäväksi. Samoin kerrostalojen lisäkerrosrakentamiseen liittyy pitkällinen ja kallis kaavamuutosprosessi. Lisäkerrosten rakennusoikeuden myymisellä taloyhtiöt saisivat kuitenkin monessa tapauksessa rahoitettua esim. puuttuvan hissin rakentamisen tai julkisivuremontin.

Hän peräänkuuluttaa virkamiesmääräyksiin enemmän joustoa ja mahdollisuutta tapauskohtaiseen soveltamiseen nykyisen tiukan ”tasapuolisuuden” tilalle.

– Toivon, että rakennustarpeita osattaisiin katsoa enemmän asukkaiden ja taloyhtiöiden tarpeista lähtien kuin virkamiesten päätöksiin perustuen. Toki ullakkorakentamiseen sisältyy monia esimerkiksi talotekniikkaan, paloturvallisuuteen tai vaikka julkisivuun liittyviä haasteita, jotka tulee ratkaista. Rakentamista tulee edelleen ohjata kaavamääräyksillä ja rakennustapaohjeilla, mutta kuitenkin tämän idean pohjalta ullakkorakentamista edistäen.

– Innostuin teeman aloitusseminaarissa Katleena Kortesuon esittämästä ajatuksesta, että kukaan ei valitse asuinpaikkaansa pelkästään järkisyin, vaan tarvitaan myös hieman outoja ja hullujakin asioita, jotta paikkakunnat jäävät ihmisten mieleen. Itse muistan esimerkiksi Padasjoen siellä järjestettävästä Nakukympistä. Kenties ”ullakkorakentamisen vapaakaupunki” voisi olla tulevaisuudessa yksi Hämeenlinnan erikoisuuksista?

Muut mukana olleet kehitysehdotukset esitellään myöhemmin Linnan Kehityksen blogissa.

Jaa LinkedInissä

Lisää kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.

Jätä yhteydenottopyyntö

Jätä yhteydenottopyyntö, anna meille palautetta tai vinkkaa hyvästä kehityskohteesta.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

@

Ei aktiivisena viimeaikoina