Suomen ensimmäinen taideasema valmistuu aikataulussa

Julkaistu 31.05.2018

Iittalan taideasema on valmistunut sovitussa aikataulussa ja budjetissa. Virallisia avajaisia juhlitaan lauantaina 9.6. klo 13.30 alkaen. Sekä rakennus- että vihersuunnittelussa mentiin taide edellä – kuinkas muutenkaan – mutta käyttäjälähtöisyyttä unohtamatta.

– Ajatuksena oli tehdä katoksesta kylän hyväntuulinen maamerkki, joka toivottaisi tervetulleeksi Iittalaan saapuvat ja jonka avulla Iittala jäisi junailijoiden mieleen muiden ohi lipuvien asemien ja seisakkeiden joukosta, katoksen pääsuunnittelija, rakennusarkkitehti Karoliina Härkälä avaa suunnittelun lähtökohtia.

– Luonnollisesti katoksesta toivottiin naivistiselle taiteelle toimivaa alustaa, jossa taide olisi läsnä ja sitä olisi helppo kiertää sekä katsella. Halusimme taiteen näkyvän myös junaradalle. Toisaalta aseman designissa on mukana myös hillitympiä lasielementtejä, jotta se sopisi moneen makuun.

Taidekatoksen runko saapui Iittalaan toukokuun alussa.

– Kiinnitimme huomiota erityisesti valaistukseen, jotta asema näkyy pimeässäkin – sitähän Suomessa riittää. Taidekatos on ikään kuin majakka, josta ihmiset tunnistavat, että nyt tultiin Iittalan kohdalle.

– Suunnitteluvaiheessa pohdimme tietenkin myös sitä, minkä kokoinen katoksesta tehdään ja mitä vaatimuksia Liikennevirastolla ja VR:lla sen suhteen on.

Katoksen suunnittelussa on hyödynnetty modulaarista ajattelua – oivallus, joka tuli mukaan teknisten suunnitelmien työstämisvaiheessa.

– Modulaarisen rakenteen avulla katos on kustannustehokas ja tarvittaessa helpommin monistettavissa, tietää Design Manager Jari Koivu 3A Consulting Oy:stä.

– Toivottavasti tästä tulisi sellainen juttu, jonka innoittamana muutkin asemapaikkakunnat voisivat jatkossa tuoda omaa ilmettään näkyviin jo heti asemalla, Härkälä visioi.

Iittalan taideasema viimeistelyä vaille valmiina toukokuun lopussa.

Naivistinen taide levittäytyy laajalti asema-alueelle.

Tanssiva karhu ohjaa junamatkustajia

Asema-alueen vihersuunnitelman toteutti hämeenlinnalainen maisemasuunnittelija Päivi Sundman.

– Lähtökohtana oli tietenkin naivistinen vihersuunnitelma, vaikka sellaista termiä ei varmaan aiemmin ole ollut olemassakaan, Sundman naurahtaa.

– Etsin ratkaisuja muun muassa sille, miten katos saadaan sovitettua piha-alueeseen ja millaisiin paikkoihin taidetta voitaisiin sijoittaa. Alueelle toivottiin myös lisää pysäköintitilaa.

Sundman kertoo olevansa todella tyytyväinen lopputulokseen.

– Ihastuin itse katokseen jo tarjouspyyntövaiheessa, kun näin luonnoksen ensi kertaa. Oli tärkeää korostaa katosta esiin sitä ympäröivällä alueella. Erityisen ilahtunut olen ideaan liikenneympyrästä, jonka keskellä tanssiva karhu ikään kuin ohjaa liikennettä.

Sekä Sundman että Härkälä ovat iloisia saadessaan olla mukana ainutlaatuisessa projektissa.

– Näin mittavissa yhteisprojekteissa saattaa nousta haasteeksi se, kuka tekee lopulliset päätökset, nytkin palavereissa istuivat saman pöydän äärellä niin suunnittelijat, taiteilijat, toteuttajat kuin rahoittajatkin. Sanonta useammasta kokista ja sopasta ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa tällä kertaa, vaan yhteistyö eri toimijoiden kesken sujui mainiosti. Linnan Kehityksen Pia Niemikotka piti hienosti projektin kasassa jokaista yksityiskohtaa myöten, alusta loppuun saakka.

Mistä on kyse? Lue lisää Iittalan taideasemasta

Jätä yhteydenottopyyntö

Jätä yhteydenottopyyntö, anna meille palautetta tai vinkkaa hyvästä kehityskohteesta.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

@

Ei aktiivisena viimeaikoina