Aulangon ja Katajistonrannan kehittämiseksi on tehty töitä hartiavoimin
Aulangon Katajistonrannan tilanne on herättänyt runsasta, osin vahvasti mielipidevärittynyttä, keskustelua sosiaalisessa mediassa kuluneena kesänä. Myös paikallinen media on uutisoinut aiheesta aktiivisesti – valitettavasti hieman hataralla faktapohjalla. Mitä Katajistonrannassa on tehty, miksi ja kenen toimesta – miten se kaikki liittyy Aulangon alueen kehittämisen isoon kuvaan – se selviää tästä jutusta!
Mitä Aulangon Katajistonrannassa tapahtuu?
Katajiston kartanolla käynnistyi uusi aikakausi vuonna 2016 Hämeenlinnan kaupungin ja Katajistonrannan entisen yrittäjän yhteistyön päättyessä. Linnan Kehitys Oy etsi alueelle uutta toimijaa, joka pystyy sitoutumaan sekä Aulangon alueen palvelutarjonnan vahvistamiseen että investoimaan Katajiston alueen uudistamiseen ja kehittämiseen. Viisivuotinen sopimus (viiden vuoden lisäoptiolla) hämeenlinnalaisen Fenix Ohjelmapalvelut Oy:n kanssa tehtiin maaliskuussa 2017, ja toimintaa on viety suunnitelmallisesti eteenpäin siitä lähtien. Vuonna 1996 perustettu Fenix Ohjelmapalvelut Oy on pitkän linjan innovatiivinen tapahtumatuotantoyritys, joka työllistää nykyisin 4-7 henkilöä kokopäiväisesti sekä suuren joukon osa-aikaisia tapahtumatyöntekijöitä ja alihankkijoita. Yritys keskittyy luontoliikunta- ja ohjelmapalvelujen tarjontaan Katajistonrannassa Aulanko Outdoors -brändin alla.
Keväästä 2017 alkaen Katajistonrannassa on tehty merkittäviä investointeja talotekniikkakorjauksiin ja rakennuskannan kunnostamiseen sekä omistajan, Hämeenlinnan kaupungin omistaman Linnan Kiinteistökehitys Oy:n että vuokraajan, Aulanko Outdoorsin toimesta. Muun muassa tilausravintolana toimivan kartanon päärakennuksen julkisivu ja sisätiloja on kunnostettu sekä historiallisesti merkittävä olympiasauna on remontoitu ”kivijalasta piippuun” oman aikansa henkeä kunnioittaen. Lisäksi alueelle on rakennettu lisää wc- ja varastotiloja sekä valmistumassa on niin kutsuttu Katajiston makasiini tapahtumakäyttöön.
– Edelliskesä kului pitkälti alueen siivoamisessa ja kunnostamisessa. Alueelta purettiin huonokuntoisia rakennuksia ja keräsimme sieltä muun muassa useita kuormallisia jäteromua. Vasta tänä vuonna olemme päässeet myymään ensimmäistä kokonaista kesää, Aulanko Outdoorsin Kirsi Reinikka kertoo.
Kesä 2018 on ollut Katajistossa erittäin vilkas.
Katajiston kartanossa ja yrittäjien itse kunnostamassa tapahtumaladossa on järjestetty häitä ja juhlatilaisuuksia joka viikonloppu toukokuusta syyskuuhun. Lisäksi alueella on vieraillut kesän aikana noin 2000 yritystapahtuma- ja kokousvierasta.
Aulanko Outdoors on lisännyt merkittävästi myös koko Aulangon alueen tapahtumatarjontaa. Kuluvan vuoden uutuuksia ovat Aulanko Tower Trail – ja Aulanko24H –juoksutapahtumat, Marski Challenge –seikkailukilpailu sekä Finnish SUP Cup –suppailutapahtuma, jotka kokosivat Aulangolle yhteensä noin 2000 osallistujaa ja kannustajaa. Kaikki urheilutapahtumat saavat jatkoa myös ensi vuonna.
Oleellinen lisä Hämeenlinnan matkailupalvelutarjontaan on Katajistonrannassa sijaitseva Aulanko Outdoorsin välinevuokraamo, jonka valikoimiin kuuluvat muun muassa sup-laudat, kanootit, kajakit, fatbiket, kaupunkipyörät ja jopa kävelysauvat. Hämeenlinnan ainoa välinevuokraamo palvelee sekä yksittäisiä asiakkaita että ryhmiä, ja se on käynnistänyt toimivan yhteistyön myös Scandic Aulanko hotellin kanssa. Kuluneen kesän aikana vuokrausasiakkaita on ollut yhteensä noin 1000. Talvisaikaan välinevuokraamo on avoinna varausperiaatteella ja tarjolla on muun muassa lumikenkiä, retkiluistimia, potkukelkkoja sekä pilkkivälineitä.
Kaikkineen Katajistonrannan alueen ja Aulanko Outdoorsin järjestämissä tapahtumissa on kuluneen vuoden aikana vieraillut yhteensä noin 10 000 henkilöä. Myös ensi vuosi näyttää lupaavalta: kaikki Katajistonrannan kesäviikonloput on jo loppuunmyyty.
Mikä on Katajiston vuokramökkien kohtalo?
Katajiston alueella on 40 vanhaa, kesäkäytössä olevaa vuokramökkiä, joista majoituskäytössä on 30. Näistä viidessätoista on suihku ja vessa, loput ovat ilman omia saniteettitiloja. Kymmenen mökkiä on liian huonossa kunnossa edes vaatimattomaan, retkeilytasoiseen majoituskäyttöön.
Alun perin mökkejä ei ollut tarkoitus ottaa enää majoituskäyttöön. Yrittäjät kuitenkin investoivat omasta pussistaan noin 20 000 euroa mökkien kunnostamiseen ja varustelutason parantamiseen – ja kysyntää on riittänyt.
– Vuokramökkien osalta viikonloput ovat olleet loppuunmyytyjä toukokuusta syyskuuhun, majoitusvuorokausia on myyty kesän aikana yhteensä noin 1000. Ensi kesällekin on jo runsaasti varauksia.
– Kulunut vuosi on osoittanut, että ympärivuotiselle majoitustarjonnalle olisi kysyntää. Toivotaan, että ratkaisu majoituskapasiteetin suhteen löytyy pian.
Majoituspalvelu ei kuulunut Aulanko Outdoorsin alkuperäisiin suunnitelmiin, vaan sitä on ylläpidetty muun toiminnan ohessa. Katajistoon etsitään parhaillaan Linnan Kehityksen toimesta yhteistyötahoa, joka sitoutuu alueen majoitustoiminnan pyörittämiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien, kartanon miljööseen sopivien majoitustilojen rakennuttamista.
Miksi Katajistossa ei ole enää leirintäaluetta?
Katajiston leirintäalue sulkeutui vuonna 2016 aiemman yrittäjäsopimuksen päättymisen myötä. Edellytyksiä leirintäaluetoiminnan jatkamiselle ei olisi löytynyt ilman mittavia investointeja.
– Leirintäalueen huoltorakennus oli homeessa ja suihkut poissa käytöstä. Lisäksi alueen sähkö- ja lvi-työt olisi pitänyt tehdä kokonaan uusiksi, selventää Linnan Kiinteistökehityksen Ari Mielty.
Sekä Ari Mielty että Kirsi Reinikka ovat samaa mieltä siitä, että Hämeenlinnaan olisi hyvä saada toimiva ja matkailijoita houkutteleva leirintäalue. Sen paikka ei kuitenkaan ole Katajistossa.
– Katajisto on alueena niin pieni, ettei se vastaa enää tämän päivän leirintäalueen vaatimuksia. Karavaanarialueen tulisi olla huomattavasti laajempi, jotta sitä voitaisiin kannattavasti yksityisen yritystoiminnan kautta ylläpitää, Kirsi Reinikka pohtii.
– Katajiston alue on mäkistä maastoa, ja esimerkiksi nykyisten palomääräysten valossa karavaanaripaikkojen järjestäminen olisi erittäin hankalaa, Mielty lisää.
– Mielestäni leirintäalueen tulisi olla tasoltaan sellainen, että sitä on ilo markkinoida, asiakkaat ovat tyytyväisiä ja positiivinen mielikuva sekä leirintäalueesta että koko Hämeenlinnasta vahvistuu kävijäkokemusten myötä.
Katajisto osana Aulangon pitkäjänteistä kehittämistä
Aulangon alue on jatkuvan kehittämisen kohde, jossa on mukana Hämeenlinnan kaupungin ja Metsähallituksen lisäksi lukuisia muita pienempiä yrityksiä ja toimijoita. Strategiset suuntalinjat luotiin jo 2000-luvun alussa, mistä lähtien aluetta on viety systemaattisesti eteenpäin olemassa olevien resurssien puitteissa. Aulangon alueen kävijämäärät ovat kasvaneet vuosittain, ja vuonna 2017 alueella vieraili noin 650 000 kävijää.
Tällä hetkellä tilanne näyttää valoisammalta kuin koskaan: Katajistonrannan lisäksi uutta tuulta alleen ovat ottaneet myös Aulangon kylpylähotellin alue, jonne vuonna 2017 avattiin Hugo Park sekä muita aktiviteetteja myös kaupunkilaisten käyttöön, Aulangon Rauha (entinen Aulangon Heikkilä) sekä uusimpana siirtolapuutarha Ruusulaakso ja Aulangon ulkoilumajan tilalle suunnitteilla oleva Luontoliikuntakeskus. Elokuussa 2018 perustettua Sibeliuksen metsä –luonnonsuojelualuetta unohtamatta.
Hämeenlinnan kaupunki on oman budjettinsa puitteissa tehnyt vuosittain puuston hoitoa ja kunnostustöitä alueella: muun muassa retkeilyreittien pitkospuita on uusittu ja tulipaikkoja sekä kotia kunnostettu.
Metsähallitus on viime vuosina tehnyt satojen tuhansien eurojen investointeja Aulangon kulttuuriperimän vaalimiseen muun muassa korjaamalla Ruusupaviljongin, lisäämällä opasteita ja avaamalla uusia reittejä puistometsään. Vuonna 2019 korjausvuorossa ovat Onnentemppeli ja Graniittilinna. Lisäksi Metsähallitus teetti 2016-2017 laajan kävijätutkimuksen Aulangon alueen jatkokehittämistä varten.
Oikeisiin töihin on siis tartuttu jo ajat sitten ja kädet työnnetty saveen monen tekijän toimesta – kyynärpäitä myöten.